Koodaajan urapolku opiskelijasta konkariksi

Artikkelin lukuaika

6 min

Aloittaessaan tietotekniikan opinnot Sami Kulmala ei todellakaan arvannut olevansa jonkin ajan kuluttua kokenut koodari, jonka vastuulle uskotaan kansainvälisen luotonhallinnan yrityksen monimutkaisten tietojärjestelmien suunnittelu. Kuinka siinä niin kävi?

Sami aloitti opinnot 2007. Tieto- ja viestintäteollisuuteen tutustuttavan kurssin myötä hän päätyi ATR Softille ensin työharjoitteluun, sitten kesätöihin ja lopulta opinnäytetyön myötä vakituiseksi työntekijäksi. Tietotekniikan insinööriksi Sami valmistui 2012.

Kesätöiden piti jatkua vain heinäkuun loppuun, mutta tulinkin aina koulupäivän jälkeen tekemään hommia. Tämä jatkui opiskeluajan loppuun asti.

Koulu tarjosi ohjelmistokehityksen teoriaa, ja opintojen ohella Sami harrasteli koodausta, mutta vasta työelämä opetti, kuinka isommat järjestelmät oikeasti rakentuvat.

Ensimmäinen työparini toimi mentorina, jolta opin käytännön hommat. Hän hoiti erään sovelluksen yhtä osa-aluetta, minä toista. Vähitellen vastuu koko sovelluksesta siirtyi minulle – ja nyt viime vuosien aikana minä puolestani olen luovuttanut sen muille. Tuo ensimmäinen sovellus opetti paljon.

Sulautetut ohjelmistot vaihtuvat .NETtiin

Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen Sami suuntautui sulautettuihin ohjelmistoihin sekä robotiikka- ja piirilevyohjelmointiin. C-kieli tuli tutuksi. Koulussa opiskelemaansa Javaa Sami käytti pitkään myös ATR:llä. Sitten hän alkoi tehdä toisen työparin kanssa eräälle asiakkaalle dokumentinhallintajärjestelmää, ja Java vaihtui .NETtiin.

Siinä tuli iso hyppäys Javasta .NET-maailmaan, kun en ollut ikinä tehnyt .NETillä yhtään mitään. Mutta työn kautta oppii, ja tiimiparini kanssa saatiin hyvä työnjako aikaiseksi. Viimeiset puolitoista vuotta olen tehnyt lähes pelkkää .NETtiä.

Yksi vai useita projekteja ohjelmistoyrityksessä?

ATR:llä osa henkilöistä tekee töitä useammalle asiakkaalle, osa vain yhdelle. Molemmissa on puolensa: Projektista toiseen siirtymisen yhteydessä joutuu uudestaan palauttamaan mieleen, mitä viimeksi on tehty, kun taas yhden projektin ihmiset saavat helpommin keskityttyä yhteen asiaan. Toisaalta eri asiakkaat erilaisine töineen tarjoavat vaihtelua rutiiniin. Joka tapauksessa projektit loppuvat ja uusia tulee tilalle, ja töitä voi myös yrityksen sisällä vaihtaa.

Kehittäjän unelma-asiakas

Sami tekee tällä hetkellä kaiken ajastaan yhdelle asiakkaalle, Lowellille. Asiakkuus sisältää useita eri projekteja useissa eri maissa erilaisine ympäristöineen, sovelluksineen, järjestelmäpäivityksineen ja automatisointeineen.

Täytyy sanoa, että tämä on paras projekti, jossa olen koko ATR-historiani aikana ollut! Paljon mielenkiintoisia töitä, kohtuullisen vapaat kädet toteutuksen osalta ja asiakas, joka ottaa kehitysehdotukset positiivisesti vastaan. Lowellilla ollaan valmiita kokeilemaan ennakkoluulottomasti uusiakin tekniikoita.

Koodaaja syventyy asiakkaan toimialaan

Kokonaiskuvaa tietyn ohjelmiston toiminnasta ei saa pelkästään tietämällä, kuinka se teknisesti toimii. Pitää ymmärtää, mihin sovelluksella pyritään ja kuinka käyttäjä toimii. Lähes kaikissa projekteissa sovelluskehittäjä pääseekin tutustumaan toimialoihin, joista ei välttämättä aluksi tiedä paljoakaan. Osa kehittäjistä voi tyytyä pelkän teknisenkin toteutuksen ratkaisemiseen, mutta usein työstä saa enemmän irti, kun tietää, missä on mukana.

Kaikki tekevät kaikkea

ATR:n Lowell-tiimissä työtehtäviä ei ole lokeroitu, vaan kaikki tekevät kaikkea. Jokainen joutuu siis jollain tasolla myös opettelemaan kaikki tehtävät, mutta se tuo mielekkyyttä ja valinnanvaraa työhön: voi olla yhtä hyvin ratkomassa jotain tukiongelmaa kuin rakentamassa uutta hienoa toiminnallisuutta.  Tällainen toimintatapa mahdollistaa myös lomat ja sairauspoissaolot ilman haittaa asiakkaan työn etenemiselle.

Voi tehdä fronttia, bäkkiä, identiteetin hallintaa – kaikkea mahdollista. Yksikään päivä ei ole samanlainen. 

Työtehtäviä jaetaan ja kierrätetään. Kun joku on työskennellyt tietyn tekniikan kanssa pitemmän aikaa, vaihdetaan tekijäksi joku toinen, jotteivat osaamiset siiloutuisi. Täysin uusia menetelmiä voidaan opiskella kursseilla tai omatoimisesti, mutta tiimiläiset opettavat myös toisilleen hallitsemiaan tekniikoita. Samaten asiakasspesifisistä ongelmista ja niiden ratkaisuista kerrotaan kaikille tiimin jäsenille. Tietoa jaetaan koko ajan.

Palaute on tärkeää

Sami on monien muiden lailla huomannut palautteen merkityksen. Jos joku loistaa työssään, pitää siitä muistaa myös sanoa, eikä pitää asiaa itsestäänselvyytenä.

Kun asiakkaalta tai vaikka työkaverilta saa positiivista palautetta hyvin tehdystä työstä, jaksaa taas puristaa hiukan enemmän. Kaikilta asiakkailta saa toki kiitosta projektin valmistuttua, mutta täytyy taas kehua lowellillaisia, jotka huomaavat antaa tunnustusta työn kuluessakin. Myös ATR:n sisällä työstä saa palautetta, mutta tässä meillä olisi kyllä hieman parannettavaa.

ATR Soft karsastaa tiukkoja roolijakoja

Isoissa yrityksissä työtehtävät ja roolit voi olla tarkasti jaettu eivätkä kehittäjät aina ole suoraan asiakkaiden kanssa tekemisissä. ATR:llä halutaan mieluummin pitää työtehtävät monipuolisina. Asiakkaat arvostavat sitä, että saavat keskustella juuri niiden ihmisten kanssa, jotka myös toteuttavat asioita.

Eräässä aiemmassa projektissa asiakkaan edustajat olivat ennen tehneet töitä ison ohjelmistoyrityksen kanssa. He hämmästyivät, kun aloituspalaverissa kävi ilmi, että me olemme sovellusta tekeviä koodareita. He olivat tottuneet siihen, että paikalle saapuu pukumiehiä, jotka eivät välttämättä ymmärrä it-asioista paljoakaan ja toimivat vain sanoman välittäjinä. Täytyy sanoa, että olivat kyllä tyytyväisiä päästessään tekemään töitä meidän kanssa.

Yksin ei koodaa kukaan

Koulun penkiltä työmaailmaan siirtyessä voi tulla yllätyksenä, kuinka asiakasläheistä it-ammattilaisen työ on. Ulkoisten asiakkaiden kanssa ei välttämättä kaikissa tehtävissä tarvitse olla tekemisissä, mutta työkavereiden kanssa kyllä. Täysin yksin ei tarvitse tehdä juuri mitään.

Itse opiskeluaikoina kuvittelin ohjelmointityön olevan yksinäistä naputtelua jossain pimeässä huoneessa. Ainakin nykyään todellisuus on kaukana tuosta.

Työtehtävien kanssa ei myöskään jätetä yksin tuskailemaan, vaan työ ohjelmistoyrityksessä on tiimityöskentelyä ja oppimista.

Ensimmäisiä töitä it-alalta hakeva saattaa kuvitella, että yrityksen työntekijät ovat koodarivelhoja, jotka osaavat kaiken. Tai että koodaaminen on jotain rakettitiedettä. Ei se ole. Kannattaa muistaa, että kaikilla on ollut ihan sama lähtötilanne. Rohkeasti vain hakemaan töitä alalta!